Kielin immunologi saa 2,5 miljoonaa euroa T-solututkimukseen!

Kielin immunologi saa 2,5 miljoonaa euroa T-solututkimukseen!

Merkittävä askel immuunitutkimuksessa julkistettiin tänään: Kielin immunologi Alexander Scheffold saa 2,5 miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) uraauurtavaan RespecTreg-projektiinsa. Rahoitusta on saatavilla seuraavien viiden vuoden ajan, ja se voi aloittaa uuden aikakauden autoimmuunisairauksien hoidossa. Tutkimuksen tavoitteena on säätelevien T-solujen kohdennettu aktivointi autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, ehkäisemiseksi. Nämä innovatiiviset lähestymistavat voivat tuoda todellisia läpimurtoja terapiassa, kuten Tixio raportoi.

Mutta mitä nämä säätelevät T-solut tarkalleen ovat ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Nämä erityiset immuunisolut muodostavat noin 5-7 % ihmiskehon CD4+ T-soluista ja ovat ratkaisevia immuunitoleranssin ylläpitämisessä. Näiden solujen puute tai toimintahäiriö voi johtaa vakaviin immuunisairauksiin, kuten [PMC]-julkaisussa (https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7647973/) korostetaan. Avain onnistuneeseen immuunisäätelyyn on FOXP3-proteiini, ja tämän alueen mutaatioilla voi olla vakavia seurauksia.

Katsaus tutkimukseen

Scheffoldin tutkimus perustuu Kielissä kehitettyyn ARTE-menetelmään, joka mahdollistaa harvinaisten solutyyppien tarkan analysoinnin. Alustavien tulosten mukaan elimet, erityisesti haima, ovat voimakkaasti säätelevien T-solujen suojaamia, mikä avaa uusia näkökulmia sellaisten sairauksien hoitoon, joissa immuunijärjestelmä hyökkää elimistön omaa kudosta vastaan. Näitä havaintoja voidaan soveltaa myös muihin autoimmuunisairauksiin.

T-soluja ympäröivä tutkimus on kuuma aihe lääketieteen maailmassa. Adoptiivinen T-soluterapia on vakiinnuttanut asemansa lupaavina menetelmänä viime vuosina erityisesti kasvainten hoidossa. Esimerkiksi CAR T-solut on nyt hyväksytty viimeisen linjan hoitoon edenneiden B-solulymfoomien ja B-soluleukemian hoitoon. Myös muut geneettisesti muunnetut T-solut osoittavat lupaavia tuloksia kliinisissä tutkimuksissa, kuten Klinikum Heidelberg kuvataan.

Haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Geneettisesti muunnettujen Tregien tuotanto ja laadunvalvonta on merkittävä haaste varsinkin varhaisessa kliinisen kehitysvaiheessa. Potilaat hyötyvät edistysaskeleista, mutta edelleenkään ei ole olemassa erityisiä lääkkeitä, jotka voivat suoraan vaikuttaa Tregin toimintaan. Siksi tutkijat työskentelevät innovatiivisten strategioiden parissa Tregin terapeuttisen käytön parantamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Alexander Scheffoldin ja muiden tutkijoiden jännittävä tutkimus ei ole tärkeä vain autoimmuunisairauksien hoidossa, vaan sillä voi myös olla laaja vaikutus syövän immuunihoitoon. Nähtäväksi jää, mitä tuloksia lähivuodet tuovat, mutta tiedeyhteisön innostus on ilmeistä.