Maintal pohtii: Pysyykö kaupunki lapsiystävällisenä vuoteen 2030 asti?

Maintal pohtii: Pysyykö kaupunki lapsiystävällisenä vuoteen 2030 asti?

Maailman lastenpäivänä Maintalissa käsiteltiin tärkeää aihetta: lasten oikeudet ovat vahvasti paikallisten keskustelujen keskipisteessä. Maintalin sosiaalilautakunta keskusteli Maintalin vuodesta 2019 vetävästä Lapsiystävällinen kunta -ohjelman jatkamisesta. Hessenin kuntalaki edellyttää nuorten aktiivista osallistumista poliittisiin päätöksiin, mutta näiden vaatimusten käytännön toteuttaminen nuorisoparlamentin muodossa on monin paikoin toteutumatta toiveena, koska [op-online.de](https://www.op-online.de](https://www.op-online.de/region/main-kinzig-kreis/maintal/maintaler-social Committee-diskutiert-ueber-siegel-kinderfreunde-kommune-94010860.html) raportoi.

Vihreiden ehdotus kaavailee ohjelman jatkamista vuoteen 2029 asti, jotta sinetti voidaan turvata pysyvästi vuodesta 2030 alkaen. Näin varmistetaan lasten ja nuorten etujen parantuminen yhteiskunnassa. Nuorisotyöosasto on jo aktiivinen ja panostaa noin 20 tuntia viikossa lasten oikeuksien vahvistamisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

Kriittisiä ääniä ja tulevaisuudennäkymiä

Mutta kaikki asianosaiset eivät ole samaa mieltä nykyisestä kurssista. CDU:n parlamenttiryhmä kyseenalaistaa sinetin lisäarvon ja vaatii lisäponnistuksia erityisesti lastenhoidossa. Pormestari Monika Böttcher huomauttaa, että niin sanottu päivähoitokriisi on valtakunnallinen ongelma. Lisäksi SPD:n Tobias Eberhardt teki esityksen, jonka mukaan päätösluonnoksen käsittely siirrettäisiin seuraavaan kokoukseen, jotta ensimmäisen vaiheen loppuraportti olisi saatavilla siihen mennessä. Kaupunginvaltuuston on tehtävä päätös ohjelman jatkamisesta vuoden loppuun mennessä.

Lasten oikeuksien rooli paikallisella tasolla

Lasten oikeuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota monissa kunnissa, ja aloitteilla, kuten [kinderfreunden-kommunen.de]-tietoportaalilla (https://www.kinderfreunde-kommunen.de/startseite/fachportal/infoportal-kinderrechte-in-kommunen/), on ratkaiseva rooli. Tavoitteena on kattaa kokonaisvaltaisesti kuntien toiminta-alueet ja lapsen oikeudet sekä tarjota asiantuntijamateriaaleja, jotka auttavat kuntalaisia ​​selviytymään vanhemmuuden ja instituution haasteista.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, joka on vaatinut lasten ja nuorten osallistumista vuodesta 1990 lähtien, muodostaa perustan monille näistä ohjelmista. Käytännön toteutus on kuitenkin edelleen haaste, varsinkin kun on kyse sopivien rakenteiden, kuten nuorisoparlamenttien, luomisesta.

Yksi tapa edetä voisi olla integroida enemmän resursseja ja ideoita kunnallisiin rakenteisiin, jotta lapset ja nuoret saavat vahvemman äänen. Viime kädessä kysymys siitä, kuinka kunta voi pitää lupauksensa yhteiskunnan nuorimmille jäsenille, ei koske vain Maintalia.