Pakkausvero: Kahvin hintasokki ja mitä Hessen suunnittelee!

Pakkausvero: Kahvin hintasokki ja mitä Hessen suunnittelee!

Tämänhetkinen kehitys pakkausveron käyttöönotossa nostaa aaltoja Hessenissä. Yhä useammat kaupungit harkitsevat kertakäyttökuppien veron käyttöönottoa, koska kahvipapujen hinta on noussut dramaattisesti – raporttien mukaan jopa 84 prosenttia. Kuva raportoitu. Suurissa kaupungeissa cappuccinon keskihinta on tällä hetkellä noin 4 euroa, vaikka veron käyttöönotto voisi lisätä kustannuksia jopa 50 senttiä juomaa kohden. Tämä kehitys voi paitsi muuttaa maan kahvikulttuuria, myös kuormittaa kuluttajien lompakkoa.

Hessenissä ovat erityisen aktiivisia kaupungit, kuten Wiesbaden, Darmstadt ja Hanau, jotka kaikki harkitsevat pakkausveroa. Sitä vastoin Frankfurt ja Kassel torjuvat jyrkästi tämän toimenpiteen. On mielenkiintoista, että Hessenin kaupunkien ja kuntien liitto ennustaa, että muut kunnat voisivat seurata esimerkkiä lähitulevaisuudessa. Yhteensä 144 kaupunkia Saksassa harkitsee jo tällaista veroa, mukaan lukien suuret kaupungit, kuten Köln ja Münster.

Ensimmäinen kaupunki, jossa pakkausvero

Tübingen on ensimmäinen kaupunki Saksassa, joka ottaa käyttöön pakkausveron vuonna 2022. Se on 50 senttiä kertakäyttöastioista ja kertakäyttöpakkauksista ja 20 senttiä kertakäyttövälineistä. Tulot tulee käyttää jätehuoltoon ja ympäristönsuojelutoimiin. äänekäs tagesschau.de Yhä useammat Tübingenin yritykset tarjoavat nyt uudelleenkäytettäviä astiastoversioita, mikä viittaa catering-alan uudelleenarviointiin. Kaupunki odottaa veron tuovan yli 700 000 euroa, mikä ei ole pienelle kaupungille vähäpätöistä.

Lisäksi tämän kehityksen kohokohta on, että veron laillisuus vahvistettiin oikeudessa, mikä on perusta vastaaville aloitteille muissa kaupungeissa. Deutsche Umwelthilfe on jo jättänyt yli 2 100 hakemusta kunnallisista kertakäyttöpakkausveroista eri kaupungeille lisätäkseen tietoisuutta pakkausjäteongelmasta.

Byrokraattiset esteet yrityksille

Mutta painopiste ei ole vain itse verossa, vaan myös siihen liittyvissä byrokraattisissa haasteissa. Kuten teollisuus- ja kauppakamari (DIHK) verkkosivuillaan dihk.de korostaa, että ravintola-alan yritykset käyttävät keskimäärin 14 tuntia viikossa säännösten noudattamiseen. Myös pienemmät yritykset joutuvat sopeutumaan erilaisiin kuntasäädöksiin, mikä johtaa huomattaviin lisäponnistuksiin.

Kysymys siitä, vähentääkö pakkausvero todella toivottua jätteen määrää, on edelleen kiistanalainen. Kriitikot, kuten veronmaksajien yhdistys, pitävät tätä lisäveroa vain yhtenä byrokraattisena ponnisteluna ilman merkittäviä ympäristöparannuksia. Aika on kuitenkin ratkaisevaa, ja monien kaupunkien on pohdittava, miten ne voivat käsitellä nousevia jätekustannuksia.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että keskustelu pakkausverosta ei ole vain paikallinen, vaan valtakunnallinen kysymys, joka voi saada aikaan jännittävää kehitystä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. Jäämme uteliaana näkemään, miten tilanne kehittyy ja mitä päätöksiä kaupungit tekevät lähikuukausina.