Taistele ihmisarvon puolesta: piispat varoittavat tuomarien valinnasta Hessenissä!

Taistele ihmisarvon puolesta: piispat varoittavat tuomarien valinnasta Hessenissä!

Hessenissä ja sen ulkopuolella SPD:n Frauke Brosius-Gersdorfin nimittäminen perustuslakituomariksi herättää yhä enemmän huomiota. Keskustelu heidän kannastaan ​​aborttiin aiheuttaa paljon kiistaa ja polarisoi yhteiskuntaa. Perjantaina Bundestag päättää hänen valinnastaan, jonka ei olisi pitänyt olla asialistalla, mutta yleisön painostus näyttää olevan liian suuri, jotta asia ei oteta huomioon. Limburgin piispa Georg Bätzing, joka on myös Saksan piispakonferenssin puheenjohtaja, puhui selvästi Brosius-Gersdorfin puolesta. Puolustuksessaan hän korostaa, ettei hänen pidä menettää ansaitsemaansa tunnustusta. Tämä tuki tulee juuri oikeaan aikaan, sillä piispat eri hiippakunnista ovat jo ilmaisseet huolensa siitä, että kenellekään, joka kyseenalaistaa alkioiden tai sikiöiden ihmisarvon, ei tulisi uskoa perustuslain tulkintaa, kerrottiin [hessenschau].

Tilanne kärjistyy sen jälkeen, kun Bambergin arkkipiispa Herwig Gössl peruutti Brosius-Gersdorfia vastaan ​​esittämänsä syytökset ja kuvaili aiempia lausuntojaan valitettaviksi. Hän sanoi saaneensa "väärin tietoa". Aikana, jolloin yhteiskunta väittelee abortista, katolinen kirkko suhtautuu Brosius-Gersdorfin nimitykseen erittäin kriittisesti. Kriitikot, mukaan lukien CDU:sta, vihoittivat, että Brosius-Gersdorf kannatti aborttia syntymään saakka ja kuvaili hänen kantaansa "ultravasemmistoiseksi".

Diskurssi abortista

Brosius-Gersdorf on ottanut keskustelussa selkeän kannan: Hän kannattaa aborttien laillistamista varhaisessa vaiheessa, mutta torjuu väitteen, jonka mukaan alkiolla ei ole oikeutta elämään. Tämä on ristiriidassa liittovaltion perustuslakituomioistuimen näkemysten kanssa, sillä se on myöntänyt ihmisarvon syntymättömälle vuodesta 1993 lähtien. Aborttikysymys on tulossa erityisen räjähdysmäiseksi, koska tuleva oikeuskäytäntö riippuu voimakkaasti uuden perustuslakituomarin valinnasta. Nykyinen 218 a kohta, jota Bätzing kuvailee "älykkääksi tasapainoksi" itsemääräämisoikeuden ja syntymättömän elämän suojelemisen välillä, on siksi mahdollista tuoda takaisin keskusteluun Brosius-Gersdorfin nimityksen kautta, ei vain oikeudellisesta näkökulmasta.

Mutta se ei ole vain katolinen kirkko, joka on skeptinen. Protestanttinen kirkko on yleensä avoimempi liberaalimmalle sääntelylle, mikä mutkistaa tilannetta entisestään. Tiivistetyssä poliittisessa maisemassa SPD ja CDU ovat sopineet, ettei Brosius-Gersdorf voi ottaa liittovaltion perustuslakituomioistuimen presidentin tai varapresidentin virkaa. Tämä voi tarkoittaa, että hänen valintansa edellyttämää kahden kolmasosan enemmistöä ei ehkä saavuteta.

Kulttuurisota käynnissä?

Piispa Bätzing varoittaa lausunnoissaan kulttuurisodasta, joka saattaa syntyä keskustelusta Brosius-Gersdorfin nimityksestä. Hän on huolissaan niistä, jotka hyötyvät sellaisista yhteiskunnan aiheuttamista konflikteista. Oikeudellisten näkökohtien lisäksi nostetaan esille keskustelu elämän suojelusta ja ihmisarvosta ennen ja jälkeen syntymän. Piispat, kuten Oster ja Voderholzer, korostavat tarvetta tunnistaa ihmisarvo jokaisessa ihmisessä hänen elämäntilanteestaan ​​riippumatta.

Kaiken tämän taustalla on SPD:n ja vihreiden pitkäaikainen uudistuspyrkimys, joka halusi perehtyä tarkemmin aborttisäädöksiin. Mutta ajatus aborttien poistamisesta rikoslainsäädännöstä ja niiden sääntelemisestä raskauskonfliktilailla uhkaa jäädä taustalle, kun taas Brosius-Gersdorfin nimitys herättää keskustelun uudelleen.

Monille on selvää: Perjantaina tehdyllä päätöksellä ei voi olla pysyvä vaikutus ainoastaan ​​Saksan aborttilaikiin ja ihmisarvon kohtelua koskeviin lakeihin, vaan myös sosiaalisen rinnakkaiselon perusteisiin. On edelleen jännittävää nähdä, miten poliittinen maisema kehittyy tulevalla kaudella ja mitä vaikutuksia sillä on tämän keskustelun keskipisteessä oleviin ihmisiin.