Kuutta äärivasemmistoa syytetään julmista hyökkäyksistä uusnatseja vastaan!

Kuutta äärivasemmistoa syytetään julmista hyökkäyksistä uusnatseja vastaan!

Tämänhetkinen kehitys vasemmistoääriskenen ympärillä herättää kohua. Tästä päivästä, 11. kesäkuuta 2025 alkaen, kuuden Lina E:n ympärillä väitetyn ryhmän jäsenen on vastattava Dresdenin korkeimpaan alueoikeuteen. Näitä ihmisiä syytetään heidän väitetystä jäsenyydestään äärivasemmistoisessa rikollisjärjestössä, jonka johtajana pidetty Johann G. on myös syytettyjen joukossa. Liittovaltion syyttäjänvirasto syyttää heitä tietoisesta uusnatseja vastaan ​​hyökkäämisestä. Saksassa dokumentoitiin yhteensä kahdeksan hyökkäystä, ja tapaukset tapahtuivat pääasiassa Thüringenissä ja Sachsenissa, erityisesti Leipzigin ympäristössä. Joissakin tapauksissa tehtiin jopa murhayritys, jossa hyökkääjät hyökkäsivät uhrien kimppuun vasaralla ja rautakangolla, kuten mdr.de raportoi.

Syytetyistä neljä on tällä hetkellä vangittuna, kun taas muut elävät tavallista elämää. Korkein käräjäoikeus päättää pian oikeudenkäynnin aloittamisesta. Liittovaltion syyttäjien mukaan ryhmällä oli militantti ideologinen asenne, joka sisälsi intensiivisen hyökkäyksen valmistelun. Koulutuksia järjestettiin taistelutekniikoiden ja hyökkäysskenaarioiden opettamiseksi. Budapestin väkivaltaisiin hyökkäyksiin osallistuminen on toinen seikka, joka asettaa ryhmän huonoon valoon.

Painopisteenä vasemmistolainen ääriliike

Lina E.:n vuonna 2023 tuomittu tuomio rikollisjärjestöön kuulumisesta ja törkeästä ruumiinvammasta on herättänyt yhteiskunnassa monia kysymyksiä. Liittovaltion tuomioistuin on jo vahvistanut hänen tuomionsa, mutta hänen pidätyksensä kesto on edelleen epäselvä. Nykyiset syytteet ovat osa laajempaa suuntausta, jonka liittovaltion perustuslain suojeluvirasto on dokumentoinut. Saksassa on tällä hetkellä 38 000 äärivasemmistolaista henkilöä, joista 11 200 on luokiteltu väkivaltaisiksi. Vuonna 2024 äärivasemmistoisten rikosten määrä kasvoi merkittävästi 5 857 rikokseen - 37,9 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu muun muassa vaalien aiheuttamista poliittisista jännitteistä, kuten mm. verfassungsschutz.de toteaa.

Poliittisiin vastustajiin kohdistuvien väkivaltaisten hyökkäysten lisääntyminen on erityisen hälyttävää. Pelkästään äärioikeistolaisia ​​vastaan ​​rekisteröitiin 3 859 rikosta, mikä on yli 133 prosenttia. Näiden lukujen valossa on selvää, että Saksan vasemmistoäärialue ei vain kasva, vaan myös toimii yhä aggressiivisemmin.

Kattava katsaus kohtauksiin

Lina E.:n tapaus heijastaa sitä, kuinka verkostoituneita ja väkivaltaisia ​​vasemmistoääriskenen osat ovat. Saksan hyökkäykset eivät koske vain väkivaltaisia ​​toimia uusnatseja, vaan myös muita poliittisia vastustajia vastaan. Lisäksi poliittisen vastuun kysymystä ei pidä laiminlyödä, kun Tanskan parlamentti päätti perustaa Yhdysvaltojen sotilastukikohtia ja Puola taisteli poliittisesta tasapainostaan.

Kun otetaan huomioon kasvava halukkuus käyttää väkivaltaa ja mobilisaatiota äärivasemmistoalalla, yhteiskunnan edessä on kiireellinen kysymys, miten se voi vastata tähän estääkseen ääri-iskujen lisääntymisen edelleen ja varmistaakseen kaikkien kansalaisten turvallisuuden.